Vaikka määrittelykysymykset ovat usein tylsiä, on määritelmiin kiinnitettävä jonkin verran huomiota, jotta puhuttaisiin varmasti samoista asioista. Lempimääritelmäni mukaan ateismi on uskon puutetta Jumalan tai jumalten olemassaoloon.¹ Ateismi voidaan jakaa kahteen alalajiin, positiiviseen ja negatiiviseen. Positiivisen ateismin mukaan on olemassa vahvoja todisteita Jumalan tai jumalten olemassaoloa vastaan, ja korkeintaan heikkoja todisteita puolesta. Negatiivisen ateismin mukaan ei ole todisteita puolesta eikä vastaan. Negatiivinen ateisti katsoo todisteiden puuttumisen johtavan uskon puuttumiseen.²

 

Teismillä tarkoitetaan kantaa, jonka mukaan jonkinlainen jumaluus on olemassa. Kristillisellä teismillä tarkoitetaan uskoa kristinuskon kuvaamaan Jumalaan.

 

Agnostismilla tarkoitetaan kantaa, jonka mukaan Jumalan tai jumalten olemassaolosta ei ole tietoa, tai ei voi olla tietoa. Agnostismi ja negatiivinen ateismi näyttävät muistuttavan läheisesti toisiaan. Erona lienee käytännössä useimmiten se, että negatiivinen ateisti korostaa uskon puutettaan, agnostikko taas puolueettomuuttaan. Toisaalta agnostikko voi myös uskoa Jumalaan, mikäli hän katsoo uskon perustuvan johonkin muuhun kuin tietoon.³

 

Ateismiin näyttää toisinaan liittyvän erilaisia väärinkäsityksiä. Erään väärinkäsityksen mukaan ateistit ovat ehdottoman varmoja kaikkien kuviteltavissa olevien jumalten olemattomuudesta. Luultavasti joillain ateisteilla todellakin on tällainen äärimmäinen kanta. Itse näen tällaisen ”telaketjuateismin” tai ”dogmaattisen apriorisen ateismin” inhimillisen tietämiskyvyn karkeana yliarviointina. Maailmassa on kautta aikojen uskottu tuhansiin erilaisiin jumaliin. Kuka voisi koskaan ehtiä erikseen todistamaan niiden kaikkien olemattomuutta? Kuitenkaan tiedossani ei ole todisteita niiden olemassaolon puolesta, joten minulta puuttuu usko niiden olemassaoloon.⁴

 

Ateismin jyrkkyysaste usein riippuu puheena olevasta jumaluuden määritelmästä. Suhteessa kristinuskon Jumalaan edustan positiivista ateismia. Koska kristinuskon Jumala on määritelty Raamatussa seikkaperäisesti, on suhteellisen helppoa keksiä argumentteja Hänen olemassaoloaan vastaan.⁵ Puhuttaessa jumaluudesta yleisellä tasolla negatiivinen ateismi tai agnostismi näyttävät ainoilta mielekkäiltä suhtautumistavoilta.

 

Toinen kohtaamani väärinkäsitys on ateismin ja materialismin⁶ samaistaminen. Länsimaissa useimmat ateistit lienevät käytännössä materialisteja. Kuitenkaan nämä käsitteet eivät vastaa täsmällisesti toisiaan; ateisti kieltää jumalten olemassaolon, materialisti taas kaiken muunkin yliluonnollisen olemassaolon. On olemassa ateistisia uskontoja, esimerkiksi jainalaisuus tai jotkin buddhalaisuuden suuntaukset. Itse pidän monenlaisten yliluonnollisten tai paranormaalien ilmiöiden olemassaoloa mahdollisena. En kuitenkaan määrittele mitään niistä jumaluudeksi.

 

Viitteet:

1. George H. Smith teoksessaan “The Case against God” määrittelee ateismin uskon puuttumisena:

 

The term “theism” is sometimes used to designate the belief in a particular kind of god—the personal god of monotheism—but as used throughout this book, “theism” signifies the belief in any god or number of gods. The prefix “a” means “without,” so the term “a-theism” literally means “without theism,” or without belief in a god or gods. Atheism, therefore, is the absence of theistic belief. One who does not believe in the existence of a god or supernatural being is properly designated as an atheist.

 

Tässä blogissa käytän käsitettä “ateismi” jossain määrin toisin kuin Smith, eli pohdin ateismia ensisijaisesti suhteessa kristinuskon Jumalaan (isolla alkukirjaimella kirjoitettuna). Henkilökohtaisen taustani vuoksi nimenomaan kristinuskon Jumalan olemassaolo on minulle merkityksellisin kysymys. Toisekseen käsitteellä ”Jumala” viitataan suomalaisessa kulttuuriympäristössä yleisimmin nimenomaan kristinuskon Jumalaan.

 

Yleisellä tasolla sovellettuna ”ateismi” on varsin monitulkintainen ja hämärä käsite, johtuen käsitteiden ”jumala” tai ”jumaluus” vastaavasta monitulkintaisuudesta. On äärimmäisen vaikea vetää rajaa jumalien ja erilaisten alempien henkiolentojen välille, tai persoonallisen jumaluuden ja erilaisten persoonattomien maailmansielujen välille.Tieteellinen panteismi näkee aineellisen maailmankaikeuden jumalana, liittämättä jumaluuteen mitään yliluonnollisia ominaisuuksia. Oletan useimpien itseään ateisteiksi nimittävien hyväksyvän tällä tavoin määritellyn jumaluuden. Selkein ”ateismi” –käsitteen sovellustapa lienee sen rajaaminen tiettyyn spesifiin uskontoon ja kulttuuriympäristöön.

 

2. Wikipedian artikkeli positiivisesta ja negatiivisesta ateismista.

 

Luonnonuskontoja ja panteismia käsittelevältä Metsola –sivustolta löytyy allekirjoittaneen mielestä informatiivinen ja selkeä ateismi-FAQ, jossa käsitellään muun muassa ateismin määritelmiä. 

 

3. Viitteessä 2. linkittämäni Metsolan artikkelin mukaan

 

Ateismi on pääsääntöisesti agnostista, mutta lisäksi ateisti tekee arvion jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta muihin hypoteeseihin verrattuna. Dogmaattinen ateismi ei ole agnostista. Ateismi ja agnostismi siten leikkaavat toisiaan, mutta eivät kuitenkaan sisällä toisiaan tai ole täysin erilliset.

 

Yleisessä merkityksessä agnostismi tarkoittaa, että meillä ei voi olla täysin varmaa tietoa mistään. Erityisessä merkityksessä sillä tarkoitetaan, ettei meillä ole tietoa jumalten olemassaolosta. Täysin puhdas (tai ”vahva”) agnostikko ei suostu tekemään edes arviota jumalmyytti-hypoteesien uskottavuudesta. (Epädogmaattinen eli ”heikko”) ateismi on siten myös ”heikkoa” agnostismia.

 

”Heikko” ja ”vahva” ateismi ovat synonyymejä allekirjoittaneen suosimille käsitteille ”negatiivinen” ja ”positiivinen” ateismi.

 

George H. Smith teoksessaan “The Case against God” määrittelee agnostismin seuraavasti:

 

Properly considered, agnosticism is not a third alternative to theism and atheism because it is concerned with a different aspect of religious belief. Theism and atheism refer to the presence or absence of belief in a god; agnosticism refers to the impossibility of knowledge with regard to a god or supernatural being.The term “agnostic” does not, in itself, indicate whether or not one believes in a god. Agnosticism can be either theistic or atheistic.

 

4. Viitteessä 2. mainitussa Metsolan artikkelissa, alaluvussa ”Mitä on dogmaattinen apriorinen ateismi?” kirjoittaja perustelee:

 

Dogmaattinen apriorinen ateismi eli ”jyrkkä ateismi” eli ”telaketjuateismi” tarkoittaa vakaata uskoa siihen, että mitään persoonallisia, yliluonnollisia jumalia ei ole eikä voi olla olemassa. Sellaisen todennäköisyys siis katsotaan nollaksi. Tämä uskomus muodostaa nk. apriorisen väitteen, jonka mukaan johonkin on perusteltua uskoa ilman havaintoja. Koska olemassaolemattomuudesta ei voi olla havaintoja, on väite siten loogisesti epävalidi.

 

Dogmaattisuus tarkoittaa tässä täysin varmaa uskoa, joka on perustelemattomuutensa vuoksi katsottava epäloogiseksi. Se on myös agnostisen periaatteen vastainen.

 

Tämä ateismin muoto on kuitenkin se, mitä teistit yleensä haluavat ateismilla tarkoitettavan. Tälläisen väärinymmärryksen levittäminen on puhdasta uskonnollista propagandaa.

 

George H. Smith ilmaisee saman asian teoksessaan ”The Case against God”, sivulla 9:

 

Atheism is sometimes defined as “the belief that there is no God of any kind,” or the claim that a god cannot exist. While these are categories of atheism, they do not exhaust the meaning of atheism—and they are somewhat misleading with respect to the basic nature of atheism. Atheism, in its basic form, is not a belief: it is the absence of belief. An atheist is not primarily a person who believes that a god does not exist; rather, he does not believe in the existence of a god.

 

5. Tämäkään ei välttämättä johda absoluuttiseen varmuuteen Jumalan olemattomuudesta. Viitteessä 2. linkittämäni wikipedian artikkelin loppuolella mainitaan:

 

Ateismin puolustajien mukaan edes positiivinen ateismi ei vaadi täydellistä tietoa jumalan olemassaolosta. Heidän mukaansa ateismissa väitetään vain, että perustelut sille, ettei jumalaa ole olemassa, ovat vahvemmat kuin perustelut sille, että jumala on olemassa. Heidän mukaansa positiivisessa ateismissa esitetään, että todisteet jumalan olemassaoloa vastaan ovat riittävät sille, että on oikeutettua olla uskomatta jumalaan.

 

6. Materialismin mukaan ainoastaan aineellinen, tieteen tutkima maailma on todellinen. 

 

7. Tyly ateisti -FAQ pohtii kysymystä ateismin ja naturalismin suhteesta:

 

Onko ateismi sama asia kuin materialismi?

Ei. Materialismi menee pidemmälle kuin heikko ateismi, koska se väittää että ei ole olemassa mitään immateriaalista. Toisaalta sitten suurin osa länsimaisista ateisteista on täysin uskonnotonta ja materialistista.