Tässä blogissa tarkastelen uskonnonfilosofisia kysymyksiä ateistisesta tai skeptisestä näkökulmasta. Kuinka tämä blogi eroaa edukseen lukemattomista muista vastaavista teksteistä internetin ihmemaassa? Ehkä ei mitenkään. Olen uskonnonfilosofian alalla harrastelija, enkä siis kykene kilpailemaan kirjallisuuden tuntemuksessa akateemisesti koulutettujen kirjoittajien kanssa. Mahdollisena vahvuutenani on harrastelijan kyky kirjoittaa selkeästi toiselle harrastelijalle.

Pyrin säilyttämään tekstissäni filosofisten pohdintojen rinnalla vahvasti henkilökohtaisen näkökulman. Henkilökohtainen taustani ei tietenkään ole ensisijaisen tärkeä. Mielipiteen pätevyys riippuu perustelujen pätevyydestä, ei mielipiteen haltijan persoonasta. Kuitenkin ajatusten ymmärtämistä usein helpottaa tieto siitä, millaisten elämän kuvioiden kautta kirjoittaja on ajatuksiinsa päätynyt. Olen ollut vakaumuksellinen kristitty noin ikävuodet 3-25, minkä jälkeen elämänkatsomukseni kehittyi ateistiseen tai panteistiseen suuntaan. Nykyään olen ensisijaisesti skeptinen kaikkea kohtaan – en kannata mitään uskontoa, enkä myöskään materialistista, tieteellistä maailmankuvaa.

Uskossa ollessani olin voimakkaasti kiinnostunut uskoon liittyvistä älyllisistä ongelmista, kuten pahan ongelmasta tai luomiskertomuksen suhteesta tieteeseen. Suurimman osan uskossaoloaikaani en kokenut näitä ongelmia uskon kannalta kovin uhkaavina. Henkilökohtainen elämänkriisi ja tähän liittynyt pettyminen Jumalaan antoivat emotionaalisen potkun, jonka seurauksena aloin tarkastella uskon perusteita aiempaa vakavammin. Käännekohdaksi muodostui tilanne, jolloin kirjoitin paperille rinnakkain uskoa puoltavat ja uskoa vastaan todistavat seikat. En enää muista listan tarkkaa sisältöä – epäilemättä luetteloni oli monella tavalla puutteellinen. Joka tapauksessa koin voimakkaan elämyksen, että uskosta luopumisen perusteet ovat paljon vahvemmat kuin uskossa pysymisen. Tässä blogissa jatkan tuolloin vuosia sitten aloittamaani prosessia. Pyrin tarkastelemaan uskoa ja epäuskoa eri näkökulmista mahdollisimman laaja-alaisesti, kykyjeni rajoissa, mutta toivottavasti ajan tuomalla selkeydellä.